lauantai 1. heinäkuuta 2017

Kesäkuu, eli...

Sadepäivän jälkeen aurinkoisia iltoja (ja yllätetty pikkuheppa, joka hetkeä myöhemmin kirmasi luokse, rapsutuksia!). 29.6.2017

Ilta-auringossa paistattelua. 28.6.2017

Valoisia kesäöitä! 29.6.2017

Laidunnushetkiä mutsin kanssa. Onneksi on Vilma, kahdestaan nämä olisivat melkoisia pupupöksyjä. 29.6.2017

Hullu kameratyyppi kykkimässä märässä heinikossa... 26.6.2017

Ja kuvia, jotka ovat todellakin sen arvoisia! Vilmu<3. 26.6.2017

Satumaisia hetkiä. (Ei väliä, vaikka housut kastuu reisiin asti ja kumpparit täyttyy vedestä). 29.6.2017

Metsäretkiä - lyhyitä hetkiä, ennen kuin ötökät hyökkäävät. 29.6.2017

Ja totta kai myös aurinkoisia päiviä! 30.6.2017

Kohtaamisia keskiyöllä. 29.6.2017

Yötön yö, parasta. 26.6.2017

Parhaita kaveruksia. 29.6.2017

Pollemaisia piiloutumisyrityksiä? 29.6.2017

2-vuotias pikkuhevonen, joka ei ole enää niin pikkuinen. Tai ainakaan näihin muihin verrattuna! 29.6.2017

<3 29.6.2017

Muutamia lentäviä kavereita... Ja tervantuoksua, epätoivoisia yrityksiä pitää ylimääräiset kaverit loitolla. 28.6.2017

Päivän parhaita hetkiä, kun on niin viileää, ettei ole ötököitäkään. Ja miten hiljaista! 26.6.2017

Rapsutuksia, paljon. Iloinen Villiäinen, jolle kelpaa vain yksi kaksijalkainen rapsuttelija. 29.6.2017

Ja sitä parasta kesässä - syömistä. Sateesta ja/tai ötököistä viis. 29.6.2017

Johtajatamman vastuutehtäviä. 29.6.2017

Kesäyössä ei ole ihan tavatonta, vaikka näkeekin kaiken kahtena? 29.6.2017

Ihania, ihania hetkiä. 29.6.2017

Niitä, joita muistellen jaksaa taas pitkän, pimeän talven? Toivottavasti. 29.6.2017

Hoitotäti Vilma, joka ei aina ihan arvosta ylikokoista kakaraa turpailemassa. 29.6.2017

Hellepäiviä?! Ainakin sellaisia, jotka tuntuivat siltä. 30.6.2017

Viimeisissä auringonsäteissä vähän isäänsäkin muistuttava muksu. 29.6.2017

Joka sitten kuitenkin on kuin kopio tästä. 29.6.2017

Ja laiska, laiska bloggaaja. Sinne ne jäivät, Villiksen varsakuvat ja kasvugalleria, puolivalmiina luonnoksiin. Ehkä heinäkuun helteiltä (tirsk) voi hyvillä mielin paeta tietokoneen ääreen vanhoja kuvia pläräämään!

10 kommenttia:

  1. Hei,

    vaikka tämä onkin Villitin blogi niin haluaisin kuulla Vilmasta. Millaiset tulevaisuudensuunnitelmat sinulla on mielessä? Mitä Vilman kanssa on tehty, ajettu? ratsastettu? maastakäsin? Anteeksi olen vain kovin utelias :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vilman kohdalla ei oikein auta olla tulevaisuudensuunnitelmia. Sen kanssa (kuten aika tavalla jokaisen muunkin hevoseläimen) mennään päivä kerrallaan. Vilma on ollut nyt ihan vaan seuralaishevosena, ja se tuntuu sopivan tälle tyypille oikeinkin hyvin. Jalka ei ole seuralaisena oleillessa vaivannut.

      Poista
  2. Niin upeita ja hienoja kuvia, joista jokaisesta välittyy hevosten hyvinvointi! Ei voi muuta kuin kehua.

    VastaaPoista
  3. Aivan liian ihania kuvia taas kerran! Tää on kyllä sellainen blogi että aina ja jokakerta on ihania kuvia näytillä. :) kiinnostaa kyllä tietää, mihin aikaan otat noita sumukuvia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset! :) Sumukuvat on otettu puolen yön aikaan. Parhaita sumuöitä tulee sateisten päivien jälkeen, kun aurinko alkaa illala vähän paistella. Nyt on vaan sateisen harmaata ja synkkää, tuntuu, että päivä lyhenee hirmuista vauhtia...

      Poista
  4. Voihan jukra, miten iso Villitti on! :D Kiitos kauniista kuvista jälleen, tähän blogiin on aina ihana palata uudestaan ja uudestaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista Heidi! On kyllä ihan hullua, että Villis on nyt jo ihan täysi hevonen. Ihan vastahan se potki emänsä mahassa niin villisti. :) Ihanaa ja kamalaa, miten nopeasti nuo kasvavat!

      Poista
  5. Älyttömän hienoja kuvia! Nuo punaiset hepat kyllä sopivat maastoon kuin maastoon, vuodenajasta ja säästä huolimatta.
    ~Ilona

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne on kyllä, kuin tehtyjä suomalaisiin maisemiin! :) Kiitos Ilona!

      Poista