sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Toukokuu tähän asti

Eli toukokuun kootut kuvat ja kuulumiset, epätyylikkäästi epäjärjestyksessä. Ja kohta on jo kesäkuu!

Tomera ajohevosenalku! 18.5.2017

Jonkun kerran on tullut sanailtua, miten toukokuu on kutakuinkin vuoden paras kuukausi. Aurinko paistelee, linnut laulaa, luonto herää ja kaikkialla vihertää. Tarkenee ilman pipoa ja toppatakkia, villasukistakin voi ehkä jo luopua, ehkä. Laidunkauttakin päästään aloittelemaan. Toista se on ollut tänä vuonna, edes kävelylle ei ole tarennut ilman pipoa. Samoin oli tosin kaksi vuotta sitten, kun Villistä syntyväksi odoteltiin, vaikka silloinkin lumet taisivat tässä vaiheessa kuukautta jo sulaneet.

Vuosi sitten maisteltiin jo ensimmäisiä vihreitä! 20.5.2016

Tämä kevät on ollut tätä. 10.5.2017

Näitä tyyppejä ei myöhäinen kesä haitanne yhtään. Muiden kuvissa niin riehakas pikkukarhu jaksoi välillä jopa haukotella.

Edustusvarsa ja evästauko toukokuun alulta.

Jatketaan kännykkäkuvilla: Dementia-ajoa Vien... Villiksellä.
19.5.2017




Lenkkeilyhommia on jatkettu, ja vaikka vappu meni jo, on narun päässä leijaillut melko ilmavasti liikahdellut lenkkikaveri. Ensimmäisestä kuvasta saattoi voida päätellä senkin, että oikeisiin ajohommiinkin tehtiin paluu, melkein parin kuukauden tauolta. Suuremmat ajosuunnitelmat on ajateltu tulevaan syksyyn, kun alla on ehkäpä sitten ne ensimmäiset kengätkin. Tai mikä lenkkariratkaisu keksitäänkään, kavioita sorateillä suojaamaan. Nyt on vielä päässyt kengättäkin kulkemaan, kun tiet ovat olleet sopivan pehmeät.

Kuvamuisto keväältä kahden vuoden takaa, silloin jännitys sen kuin tiivistyi...

Viena 21.5.2015

Kuvamuisto vuoden takaa, söpö Villitti yksvee.

Viime kevät oli poikkeuksellisen lämmin. 1-vuotias Villis 5.5.2016

Ja kuun alussa napattu kuva 2-vuotiaasta varsasta, joka meinasi syödä esittäjän.

2-vuotias Villis ja toukokuiset hanget 4.5.2017. Kotimittauksella kakara on nyt emänsä kokoinen, edestä 150 ja takaa 152 cm.

Mutsi ja Villis ilta-auringossa 21.5.2017

18.5.2017

Ensimmäinen ajolenkki pitkältä ajotauolta oli aika mielenkiintoinen. Olosuhteisiin nähden Villis käyttäytyi ihan kivasti, menomatkan homma oli vaan aika... Räjähdysalttiin oloista, kun joka toisella askeleella varsa örähtäen nakkeli niskojaan ja/tai koipiaan. Kotiin päin Villis kuitenkin rentoutui, ja ensimmäisen ravipätkän mahtavaa pukkia lukuun ottamatta kotimatka sujui varsin rauhallisestikin. Kuolainvalinta - se, että ne jätettiin valjashuoneeseen - oli aika hasardi, mutta onneksi Villis on varustettu emäänsä huomattavasti paremmilla jarruilla. Siirtymiset sujuivat äänellä, ja Villis malttoi hetken seisoskellakin kesken lenkin. Jopa silloin, kun turvaihmisenä mukana ollut isäntä polki fillarillaan vähän matkan päähän kuvia ottamaan.

18.5.2017

18.5.2017

Kaverikuvassa blondinkin kanssa! 14.5.2017

Villis ja porokauhistus. Koska niitä ei ole ennen nähty. 14.5.2017

Kevät tuli ja lumi suli (vähän), ja saatiin siivousurakkaan vähän parempaa kalustoa avuksi. Työnjohto oli tarkkana, totta kai!

Nuorimmainen punaturkki. Mainittakoon, että vanhin (Viena) juoksi karkuun kovasti puhisten. 15.5.2017

Helppo olla rohkea, kun parhaat kamutkin on! 15.5.2017

15.5.2017

Söpönen Villis. Naama kurassa, kun työnjälkeä on juuri tarkisteltu. 15.5.2017

Ei ressannut vieressä töitä tehnyt kaivuri niin paljon, etteikö olisi voinut vähän viettää laatuaikaa kaverin kanssa. 15.5.2017

Ja kun kaivuri hetkeksi pysähtyi, oli remonttireiska heti paikalla tutkimassa. 15.5.2017

Kauha nousi ilmaankin siinä tutkiessa, ja mutsi hävisi paikalta. Villistä ei paljon hirvittänyt! 15.5.2017

Ja vaikka vanha loru lupaakin, että pääskysestä ei päivääkään, on kesä vielä vähän kaukana. Hyvällä mielikuvituksella voi nähdä puissa pienet silmut jo, aurinkoisina päivinä pihalla lepattelee perhosiakin. Vihreitä ruohonkorsia ei löydy etsimälläkään, ja laidunmaita peittää vielä ohut lumikerroskin. Vaan sieltä se vielä tulee - ehkä jo seuraavaa postausta kirjoitetaan kesän keskeltä?

Tässä kuunnellaan aasia. Viena syvästi järkyttyneenä (tästäkin asiasta). 21.5.2017

Kaunis muksu ja ihana ilta-aurinko! 21.5.2017

6 kommenttia:

  1. Ihana Villis! Ei voi taaskaan muuta kuin jaksaa ihmetellä tätä kuinka pitkä maa Suomi on. Meillä täällä rakennellaan laitumia kovaa vauhtia ja totutellaan hevosia vihreään. Elkku on ponin kanssa jo viettänyt pari yötä tarhassa, mistä on pääsy niiden pienelle totuttelulaitumelle. Ja kevät on myöhässä täälläkin. Viime vuonna tähän aikaan oli kaikki jo yötä päivää laitumella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kateellisena onkin katseltu, kun kesä tekee kovaa vauhtia tuloaan etelään. :D Nyt täällä alkaa olla sentään lumet jo sulaneet, tänään oli pihaan ilmestynyt ensimmäiset leskenlehdetkin! Ja parina iltana hevosilla on ollut hyttysiäkin kaverina, sieltä se kesä tulee...

      Poista
  2. Kun se kesä sinnekin yltää, muistahan ottaa paljon kuvia, niin voidaan taas syksyn pimeydessä muistella ja katsella niitä kesäisiä kuvia! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, sitä odotellessa! On ollut mukava touhuta hevosten kanssa yömyöhään asti nyt, kun on jo niin valoisaa. :) Niitä valkoisia kesäöitä odotellessa!

      Poista
  3. Ihana Viola! Oletko ajatellut varsottaa Vienaa vielä? Mitenkä Vilma, onhan sekin jo kuusvee ;)?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovasti vielä on/off haaveilen Vienan joskus vielä varsovan, mutta saapa nähdä. Se ei ole enää mikään ihan nuori neitonen, ja ikä tuntuu näkyvän siinä jo, kun on ollut vain olohevosena jo useamman vuoden. Toisaalta Villikseen tuntui periytyvän ne kaikki huonot puolet Vienassa, eli ehkä siltäkin kantilta voisi miettiä asian järkevyyttä. :D Tai ainakin etsiä orin, joka paremmin paikkaa Vienan heikkouksia.

      Vilmaa sen sijaan ei astuteta ikinä. :D Ja tämä on varma!

      Poista