lauantai 1. lokakuuta 2016

Tavoitteet saavutettu - ja vähän enemmänkin!


Hengissä selvittiin, koko porukka, kotiinkin asti! Pieni metsäläishevonen lastautui ja matkusti esimerkillisesti, käyttäytyi varsin somasti ensimmäistä kertaa vieraassa paikassa, keräten jopa kehuja käytöksestään. Eikä edes saatu sitä pelättyä vitosriviä! Arvostelusta ei jäänyt mieleen oikein mitään, eikä siitä paljon kyllä kuullutkaan, kun Villis huusi kurkku suorana korvanjuuressa. II- -palkinto ja kahmalokaupalla hienoja kokemuksia kotiin viemisinä, nyt kestää metsiköityä hyvillä mielin!

8 kommenttia:

  1. Onnittelut tätäkin kautta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anu! Ilman sinun tsemppiviestejä ei varmaan olisi kotoa minnekään poistuttukaan... Kyllä kannatti lähteä, on se vaan mitä mainioin pieni (oli muuten pieni, 143 cm) hevonen!

      Poista
  2. Onnea, hieno Villis!
    Siitähän on kasvanut fiksu pikkuheppa, näin lukijan näkökulmasta tuntuu, että juurihan se vasta syntyi... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anonyymi! Siltä tässä kieltämättä tuntuu itsestäkin. :D Kyllä kelpasi pikkuhepan kanssa matkustaa, niin fiksu ja toimiva tyyppi. Toki tämä oli varsanäyttelyn ainoa varsa, joka sai oman turvaponin reissuun mukaan... ;) Kotimatkalle lähdettäessä Maisa yritti jäädä vielä pippaloihin patsastelemaan.

      Poista
  3. Onnittelut, onneaksi ei mikään tainut mukkelismakkelis mennäkään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paitsi ehkä Maisan kuppi, kun kukaan ei kiinnittänyt hänen riimuunsa pinkkiä ruusuketta... ;) Kiitos!

      Poista
  4. Onnea! Hieno neiti on hänestä kasvanut. :)

    VastaaPoista