torstai 25. elokuuta 2016

Kuvakasa ja kuulumisia

25.8.2016

Perinteisen kuvaläjän sijaan lisäksi tarjolla on alkusyksyn ensimmäiset kuulumiset aiheesta ajo-opetus! Hyvän tovin ehtivätkin hevosten valjaat odotella käyttäjäänsä, peräti kerran taisi Villis niitä sovitella kevään jälkeen. Silti katoksen naruissa seisoi tänään hyvinkin rennosti valjastustoimiin suhtautuva varsa, joka ei välittänyt pätkääkään ympärille viriteltävästä remmiläjästä. Pienelle talutuslenkille lähdettäessä kaikki huomio taisi taas mennä kuolaimen maisteluun, ärsyttävä kapistus. Ohi ajanutta autoa katseltiin aavistuksen epäluuloisena ja auton ollessa kohdalla Villis otti askeleen sivuun ja syliin. Ajo-opetuksen seuraava vaihe ohjasajon jälkeen ja/tai ohella onkin se, että totutellaan autoihin ja muihin kulkupeleihin, mitä mahdollisesti ajolenkeillä kohdataan. Vilman kanssa kohdattiin ajo-opetuksen alkupuolella koko tien täyttävä kirjastoautokin, pikkuautoihin tottunut varsa ei saanut sydänkohtausta, omistajalla se taisi olla lähempänä.

Apukäsinä ja kaverina ollut isäntä ehdotti valjastettaessa, että josko kokeiltaisiin ohjasajoa. Joku valjaita viritellyt Villiksen hovipalvelija taisi todeta, että riippuen ihan pukittelun määrästä. Ja koska varsa löntysteli laiskanpulskeana narussa, eikä pukittelusta ollut tietoakaan, kokeiltiinkin pätkä ohjasajoa! Villis ei tuumannut ohjistakaan mitään, ja käpytteli rennosti tietä pitkin isännän kävellessä takana ohjaksissa. Muutaman pysähdyksen ja liikkeelle lähdön jälkeen lopetettiin ja Villis pääsi katoksen kautta laitumelle. Kesän aikana Villis on venynyt ainakin leveyttä siihen malliin, että mahavyö ei meinannut keväisillä säädöillään yltää kiinni. Edellistä 1-vuotiasta samoilla valjailla opetettaessa oli siinä ja tässä, että silan sai samalla vyöllä kiristettyä riittävän tiukalle. Vilma tosin olikin muutenkin joka suuntaan pienempi kuin Villis saman ikäisenä.

Nyt jo ison näköinen tyttö, varsinkin jos vertaa edellisiin valjaskuviin toukokuulta! 25.8.2016

Kahden valjastusaiheisen kuvan lisäksi Villiksestä on tietenkin viime päiviltä tuhat ja yksi villiä ja vapaata kuvaa. Eilen syyssää suosi ja oli ihanan aurinkoista ja lämmintä, tämä päivä tarjoili paluun todellisuuteen ja on ollut hyvinkin sateisen harmaa. Edellisen sadepäivän kuvat ovat maanantailta, jolloin koko päivän pudotteli vettä, mutta sää muuten oli poikkeuksellisen lämmin, eikä loimille ollut tarvetta.

Villitin kampaus oli poikkeuksellisen lättänä, johtuen harjaushetkestä ennen laitumelle pääsyä. 24.8.2016

Turkki on saanut jo lisää pituutta, viileän yön jäljiltä varsinkin Villis on melko pörröinen jo. 24.8.2016

Sadepäivän uittama varsa tulossa maistelemaan sateenvarjoa, jonka alla tuttu ihmistyyppi piilotteli. 22.8.2016

Mutsi ja vähitellen syksyn väreihin pukeutuva maisema. 24.8.2016

Ja kopio-otus, josta sattumalta löytyi tismalleen samanlainen otos. Pilkkuja myöten samaa sarjaa! 24.8.2016

Jep, ei syötävää, tylsä kapistus siis. 22.8.2016

Lämpömittari näytti kahdeksaatoista ja ulkoilma oli kuin kasvihuoneessa. Edes Viena ei sulanut sateessa. 22.8.2016

Suurimmaksi osaksi Villis on kaikin puolin niin paljon emänsä näköinen. 24.8.2016

Mutta joskus ilmeessä on ripaus isääkin! 24.8.2016

24.8.2016

Tuumaustauko sadesäässä. Kaverit olivat metsäsaarekkeen takana ja välillä piti tarkistaa, että onhan ne edelleen siellä.

Jossain välissä pikku-Violasta tuli ihan hevosen näköinen. 22.8.2016

Pöyheämpi otsatukka on tosin enemmän Villiksen look. 24.8.2016

24.8.2016

Mutsi oli vältellyt sadesäätä pihaton suojissa, kun Villis hengaili sateessa Maisan kanssa ennen laitumelle menoa. 22.8.2016

Sadepäivän jälkeinen tuulinen päivä riipi paljon jo lehtiä puista. Villiksenkin selän päälle niitä varisi koivun ali kulkiessa.

Äitin tyttö. <3 24.8.2016

Tätä aurinkoista alkusyksyä kun saisi lisää, kitooos! 24.8.2016

10 kommenttia:

  1. Ihanaa, että teillä on myös isäntä kiinnostunut Villiksen kouluttamisesta ja touhuilusta sen kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, joo. :D Ei se varsinaisesti kiinnostunut ole, mutta aika-ajoin suostuu kaveriksi. Ilman isäntää ei tosin olisi onnistunut Vilmankaan ajo-opetus, muita apukäsiä kun ei tarjolla ole.

      Poista
  2. Ihania kuvia jälleen kerran :) niin kiva sivusta seuraajana seurata varsan kasvua ja kehitystä, ihan niinkuin Vilman kohdalla. Ehkä vielä joskus itsekin pääsisi kuluttamaan nuorta tai sitten ehkä ei :) (näistä syistä taidettiin nipsu myydä, kun ei oma taito riitä)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Heli! Vilmaan ihastumisen vuosipäivää vietetään muistaakseni ihan näinä päivinä, siitäkin muka jo viisi vuotta aikaa, ja pienestä varsasta on kasvanut pieni ja paksu hevonen. Ihan korvaamaton paras kaveri Villitille se on, ne on paita ja peppu. :)

      Se on kyllä ihan huikeaa, parasta hevosharrastuksessa, kun saa olla mukana varsan opetuksessa alusta asti. Nyt meidän ensimmäinen oma varsa on nini fiksu ja toimiva aikuinen, että se saa astua Nestorin suuriin saappaisiin turvahevosen roolissa. Tai siis ponin, Vilmaviisvee oli toinen oma varsa ja siitä ei ihan turvahevoseksi työhommissa ole, varsin vähäiseksi jääneen käytön vuoksi. Harmi sinänsä, ilman loukkaantumista siitä olisi tullut ihan mahtava matalajalkainen maastomopo, maailman tasaisimmilla askellajeilla varustettu mummonkuljetin. :)

      Poista
  3. Ei tuota Villiksen kasvua kyllä missään välissä ole huomannut. Nyt kun linkkasit tuon toukokuun kuvan, olin ihan että mitä? Onko Viola muka vielä kolme kuukautta sitten ollut noin pikkuinen!? :D
    ~Ilona

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan samaa katselin. Muistelin muka, että se oli jo niin iso ja hevosmainen jo keväälläkin, mutta kesäkuukaudet on kyllä kasvattaneet monella tapaa tätä pientä hevosta. Ja vuoden päästä varmasti sama homma, kun 2-vuotiskevään kuviin vertailee... :D

      Poista
  4. Tosi kivaa lukea näitä arkipostauksia (kera upeiden kuvien)! Ja kuten aiempikin kommentoija sanoi, todella mielenkiintoista lukea Villitin kasvua. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Janina! Nyt on kiva kirjoitellakin kuulumisia, kun on vähän jotain, mistä kirjoittaa. :D Kesä on ollut lähinnä laiduntamista. Mikä ei huono ole tietenkään sekään!

      Poista
  5. Voi että tuosta kasvaa vielä hieno toveri!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan! Mainio tyyppi ja hyvällä alulla ainakin. :-)

      Poista