keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Pakkasta pitelee

Ai että paleltaako? Arvaa!

Villakerrasto, fleecepusero, villasukat, toppahaalari, paksut toppahousut ja -takki, karvalakki, pilkkikengät, villasormikkaat ja nahkarukkaset. Arvaa paleliko? No paleli.

Hevosilla puolestaan oli ja on edelleen ihan vain pelkkä luonnon oma villakerrasto ja vettähylkivä tuulipuku - talviturkki. Arvaa paleliko? No ei!

Pakkanen paukkuu ja hevoskansa kohisee. Keskusteluissa tuntuu olevan jälleen kerran kovimmassa äänessä kaksi ääripäätä; ne, jotka seisottavat hevosiaan ilman loimia ulkona säällä kuin säällä, kun "selvisihän ne sodastakin", ja ne, jotka seisottavat hevosiaan sisällä toppavarustukseen käärittyinä. Kommentointi käy yhä naurettavammaksi, verrataan ilman loimia ulkoilevia hevosia ihmisiin, kytätään pakkasmittaria vilusta väristen, eikä muisteta katsoa enää sitä hevosta.

"Sairasta eläinrääkkäystä pitää hevosia ilman loimea 30 asteen pakkasessa koko päivä!!!!"

Kultainen keskitie, mikä se sitten on? Yllä mainitussa toppavarustuksessa hevosten kanssa tarhassa vietetyn puolitoistatuntisen jälkeen onnettomalla kylmänsietokyvyllä varustettu ihminen tarvitsi kaksi kuppia teetä lämmetäkseen, kamera kaksi tuntia sulatteluaikaa ja hevoset eivät olleet moksiskaan. Ponista puhumattakaan.

Äidin ja tyttären tämänpäiväinen look.

Ja sitten se Maisa... Keskusteluissa tosin ei oteta huomioon näitä pikkuisia mammutteja.

Vilmalla oli loimikin selässään, lumi- ja kuurakerros. Sattuikin samanlainen kuva kuin eilen, mutta erilaisella ilmeellä!

Neljän pörröisen pihattohevosen ulkona pitäminen tuskin kenenkään mielestä sentään eläinrääkkäystä on, olkoonkin, että pakkasta on pirtsakat kolmekymmentä astetta. Eikä meillä hevosia jätetä oman onnensa nojaan, vaikka sitä suomalaista sodastakin selvinnyttä rotua ovatkin, tarjolla on vapaasti heinää rouskutettavana, sula juomavesi lämmitetyssä saavissa ja lisäksi lämmintä vettä muutaman tunnin välein ämpäreistä tarjoiltuna. Lämmitetty juoma-astia jaksaa pitää veden sulana näilläkin pakkasilla, kun saavi on suunnilleen täynnä, mutta ei sentään lämpimänä. Siitä huolimatta saavistakin vesi hupenee hyvää tahtia, vettä uppoaakin paljon, kun heinää on vapaasti tarjolla.

Violan kohdalla tilanne on siitä eri, että se tarvitsee energiaa lämpimänä pysymisen lisäksi kasvuun, liikkumiseen ja leikkimiseenkin. Hyvin muhkealla turkilla varustettu Viola on hyvässä lihavuuskunnossa, eikä parin päivän kovempi pakkanen taida sille olla ongelma, mutta jos Viola vaikka rupeaakin nyhjöttämään paikoillaan tai jopa näkyvästi palelemaan, saa se toppaloimen niskaansa. Talliin seisomaan näistä tuskin osaa kaivata yksikään, mutta paksut toppaloimet löytyvät myös Vilmalle ja Vienalle. Pakkasta vastaan ei Vienaa ole pihattoon muuttamisen jälkeen taidettu loimittaa kertaakaan, sen sijaan kylminä kesäöinä laitumella tamma on jopa palellut.

Mini-Viena ja Viena. Violan turkissa on tuuheutta ja mittaa huomattavasti enemmän kuin Vilmalla ensimmäisenä talvenaan!


Huomisen pitäisi vielä pidellä pakkasta kolmenkympin pintaan, perjantaiksi lauhtunee jopa kymmenellä asteella. Paukkupakkasten paras puoli on tietenkin se, että sen yhdenkin oikeasti kylmän päivän jälkeen tarkenee heittämällä jossain kahdenkympin pakkasissa!

Ja okei, myönnetään, että pakkasilla ihan parasta on kuvata kuuraturpaisia hevosia! Tänään oli uuden kameran ensimmäinen jäätävän kylmä kuvaushetki, ja kameran lämpeneminen kestikin valtavan kauan, pitkiä tunteja kameran sulamista ja kuvien siirtämistä odotellessa... Nämäkin kuvat on otettu aikaisempien postauksien kuvien tapaan Canon EF 100mm f/2.8 Macro USM -objektiivilla.

Villiksen villapaidassa ei palella. Tukkatyyli peritty äitiltä. :-D

Vienaa ei poseeraaminen huvittanut. Paparazzi iski kuitenkin. Aurinkokin näyttäytyi!

Maisuli talvilookissaan on ehkä kaikkein kuvauksellisin, käsittämättömän karvainen otus!

Illan mittaan pakkanen on kiristynyt entisestään, kuvia keskipäivällä otettaessa mittari näytti -26,6 °C, nyt jo vähän päälle kolmeakymmentä. Laiskasti heiniään rouskutelleet hevoset kävivät tarkistamassa, olisiko sankoissa tällä kertaa lämpimän veden sijaan ollut esimerkiksi porkkanoita. Vilma yhden leipäpalan saatuaan hörppi kokonaisen sankollisen, Viena sulatti turpakarvat ja kasteli kaikki ympärillä seisoneet räiskyttämällä vettä turvallaan ja Villitti yritti sukeltaa ämpäriin. Sillä välin Maisa käänsi korvan veräjän suuntaan, siltä varalta, että kaverit vaikka saisivatkin niitä porkkanoita. 

Kesäähän se on ihan vähän ikävä, vaikka moittiminen ei ole näitä maisemia ja kuvauskohteitakaan!



28 kommenttia:

  1. Hei. Haluaisin tehdä jutun siitä, miten eri puolilla Suomea pärjäillään tällä viikolla. Haluatko tulla mukaan? Kerro lyhyesti, miltä tuntuu ja miltä hevosista tuntuu. Mukaan mieluusti ottaisin yhden kuvan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdinkin ajatella asiaa vasta, kun huomasin jo valmiin artikkelisi. meillähän on täällä vielä aivan leppoisaa, kun vertaa vielä pohjoisemmassa asuviin! :-)

      Poista
  2. Ihana tämä teidän ulkoasu! ja teidän eka kuva:)

    teamkarvapallot.blogspot.fi

    VastaaPoista
  3. Taisin lukea samoja keskusteluja, enkä tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Itku on ehkä lähempänä.
    Meilläkin on täällä ollut suunnilleen -25 nyt hetken ja pakkasessa ollaan mieluummin kuin siinä synkässä vesisateessa. Hevoset saavat ulkoilla ilman takkeja ja hyvin tarkenevat noissa villapuvuissa. Meidän hepat ei ole vielä saanut noin hienoja kuuraloimia päällensä kuin teillä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoissa tunnelmissa täälläkin! :D Paras oli kommentoija, joka peräänkuulutti maalaisjärkeä, mutta tarkoittikin sitten sitä, että maalaisjärki puuttuu niiltä, jotka seisottaa hevosiaan ulkona näillä keleillä. Aivan...

      Tämä kelihän on mitä mahtavin, kun vertaa juurikin noihin märkiin ja tuulisiin päiviin! Vuorokauden kun pudottaa vettä vaakatasossa, niin sai olla loimittamassa näitäkin turilaita, vaikka turkki ei läpi kastunutkaan. Tietenkin olisi ihan kiva, jos olisi joku kohtuus säissäkin, sellainen -10 olisi aika ihanne talvikeli viluiselle ihmiselle. :D

      Poista
    2. Tyynessä pakkasessa (vaikka olisi se -30) olen nähnyt vain hörökorvaisia ja tyytyväisiä naamoja omissa hevosissani. Vaakana kun jotain sataa, niin jo on Selmakin naama vinossa ja korvat niskassa. :) Ymmärrän kyllä ettei kaikki oikeasti tarkene, mutta olen nähnyt senkin kun klippaamaton puokki tarhaili normaalisti nakuna -28 asteessa aivan tyytyväisenä! :D Siinä kohtaa jos hevoset pitää jättää päiväksi talliin ettei putket jäädy, alkaisin miettiä putkiremonttia...

      Poista
  4. Aivan ihania kuvia, ei näytä kovin rääkätyiltä nuo otukset hahah! Mammutti-Maisa on aina yhtä huikee, mutta on muuten Violakin aika valloittava näky tuossa pörröturkissa (tähän niitä sydänsilmäisiä hymiöitä). Pelkän Iphonen omistajana näillä keleillä on turha edes haaveilla kuvien ottamisesta: jos erehtyy edes yrittämään, se ilmottaa heti että "IPhonen täytyy jäähtyä ennen kuin sitä voi käyttää" xD

    Tuupekaan ei oo näistä lähemmäs 30 asteen pakkasista moksiskaan, ilman loimea se menee näillä keleillä helposti. Vesisateilla se on kuitenkin tänä syksynä saanu niskaansa sadeloimen, 10 astetta plussaa ja sade on paljon pahempi kun -30. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos jenny! Maisan talven kohokohta on nämä päivät, kerrankin sopiva ilma tuossa turkissa, ja mikä parasta, heinää niin paljon, ettei kaikkea jaksa kerralla syödäkään, edes ahne poni! Villis taitaa olla hyvänä kakkosena, mitä turkin mahtavuuteen tulee, vaikka emällään on sitten porukan ohuin karva. No, tässä porukassa ohuinkin turkki on aikamoinen villakerrasto! :D

      Jonkun pitäisi käydä kuvaamassa Tuulispäätä mahoineen, turkkeineen, eihän näin etäodottajana pääse ollenkaan siihen varsanodotuksen tunnelmaan ilman kuvia. ;)

      Poista
  5. Hahaha olet lukenut saman keskustelun kuin minäkin :D Mutta faktahan on se, että jos hevonen on
    1. Varsasta asti kylmään tottunut
    2. Sillä on tarjolla heinää ja vettä
    3. Sille on annettu mahdollisuus kasvattaa turkki

    Niin kyllähän se pärjää ilman sitä rättiä selässä. Itse olen niin laiska etten oikein loimia jaksa heitellä niskaan. Puoliveriset ovat ainoita joita joutuu loimittamaan melkeinpä ympäri vuoden - kesällä nekin pärjää ilman. Siinä on vaan juuri se kun ne ovat syntyneet etelässä, siis tyyliin Saksassa, niin eivät ne ole tottuneet varsasta asti tähän kylmään ja kehittäneet kylmänkestävyyttä. Pakko niitä parkoja on loimittaa, ne kuolisi varmaan muuten :D
    Ja kyllä itse loimitin suokitkin tänään. Pakkasta oli noin 25-28 astetta. Niin yllättäen tuli kylmä etteivät ne ole siihen tottuneet, ja lisäksi tiistaina oli vielä raspaus ja rokotus. Nita oli ainakin vähän nuutunut tänään siitä johtuen, joten pääsi aiemmin talliinkin.

    Ja mitä ihmisten pukeutumiseen tulee, niin sulla on ollut liikaa päällä, siitä kylmä! Mulla on vaan kalsarit, pienet toppahousut (eli sepalus auki koko ajan), t-paita ja sen päällä ohut huppari, pitkä toppatakki (ei edes untuva) ja jalassa villasukka ja kuomat, kädessä patterilämmitteiset rukkaset, mun rakkaudet, päässä pipo ja naaman edessä huivi. Eikä palele :D Ehkä olen vain jotenkin kylmänkestävämpi kuin monet muut kanssaeläjät? Nimittäin maanantaina, jolloin oli -17 ja tuulta, paahdoin edelleen menemään farkkuratsarit jalassa :D Hullu akka?

    Ja ups sori mammuttikommentista!
    Pun intended ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin! Klipatut, muuten vaan ohutkarvaiset, palelevat, nuutuneet, tarhan nurkassa ja/tai portilla nököttävät asia erikseen. Meidän hevoskalusto (toppaloimitettua lämpösruuna Nestoria lukuun ottamatta) on kaikki näillä kulmilla syntyneitäkin, selvästi äidinmaidosta jo tullut pakkasenkestävyys! Paitsi tietenkin eteläläinen Maisuli. ;) Paljon on väliä sääolosuhteilla ennen niitä paukkupakkasia, täällä ehdittiin saada vähän pehmeämpi mahalasku pakkasiin, toisin kuin etelämpänä.

      Viena tapasi joitakin vuosia sitten tutun ihmisen menneisyydestään, meinasi, että on se aika saman näköinen kuin silloin, mutta vaan paljon karvaisempi! En tiedä, mitkä olivat loimituskäytännöt silloin, mutta on varmasti eroa talliasukin ja pihattolaisen turkissa, vaikka kyseessä on samainen hevonen. :D

      Tuo sinun pukeutuminen... Suunnilleen sama vaatetus kuin minulla, siis täällä sisätiloissa! ;) Vähän paleli lukiessakin. Mutta onneksi näiden ekojen jäätävien pakkaskelien jälkeen joku -20 tuntuu ihan kesäkeliltä! (Pah, niinhän sitä voisi nyt kuvitella;)

      Kiitos mammuttikommentistasi! :D

      Poista
    2. Ja täällä minä istun, pelkät ohuet kalsarit jalassa, t-paitasillani :D Lämmitän kyllä uunin näillä keleillä joka päivä, sisällä on semmonen tasainen 21-24 astetta lämmintä, just sopiva siis! Tänä aamuna oli -32 pakkasta kun siinä kahdeksan jälkeen talliin paineli ;) Eikä ollut kylmä!

      Poista
  6. Pöyristyneenä olen minäkin ihmetellyt näitä keskusteluja... naamakirjassa kysellään, miten pitäisi loimittaa??? Ihan kuin minä täällä pystyisin sanomaan jonkun muun hevosesta tarvitseeko se loimea vai ei. Meidän klipattu suomenhevonen pärjää nyt -20 pakkasella paksulla toppiksella, naapurin ei-klipattu samanrotuinen palelee vaikka sille pukisi mitä. Kaikilla on lämmintä vettä ja vapaasti heinää (voi sitä laihdutuskuurien määrää). Tänne etelään lupailtiin ensi viikoksi jopa vettä, joten minäpä laitan leivinuuniin lisää tulta ja paksummat villasukat jalkaan ja nautin hetken tästä talvesta ;) Ihania kuvia taas kerran <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. RC, mitä mitä, totta kai suomenhevonen tarkenee, kun on tarennut sodassakin! ;) Eikä ne mitään yksilöitä ole, vaan kun kerran omat hevoset viihtyvät sisällä loimikerroksen alla / ulkona nakkeina, viihtyy kaikki muutkin hevoset niin. Ja tarkenee! Tosin pahimmillaanhan hevosia verrataan ihmisiin, eli kun naapurin Pena ei tarkene seistä tupakilla ohuessa toppatakissa, ei tarkene hevosetkaan ulkoilla.

      Oikeastaan kaikki loimitusratkaisut on varmaan ihan okei, kunhan sopivat sille kyseiselle hevoselle. Paitsi se sadeloimi tai muu ohut ja karvan lyttäävä loimi talvikarvaisen hevosen päällä näillä keleillä...

      Hyi, mahtaa olla sitten totutteleminen vesisateisiinkin taas... :D Täällä onneksi näyttäisi pysyvän pakkasen puolella ja tulevan vähän lisää luntakin! Facebook nosti näkyville muiston kolmen vuoden takaa, tuntui hullulta, kun kuvassa Maisa seisoi hohtavassa hangessa mahaansa myöten. Nyt lunta on kolmisenkymmentä senttiä (eikä Maisan maha vielä? roiku ihan niin matalalla, vapaasta heinästä huolimatta;), ja siinä päällä ihmisen painon kestävä kuori. Pehmittääköhän enää mikään sää tuota kinosten väliin jäävää jääkuorta, paitsi kevätaurinko - tai tällaisena talvena ehkä se vesisade...

      Poista
    2. "kunhan sopivat sille kyseiselle hevoselle" TÄMÄ! Tiedätkö kuinka teki pahaa pukea toppaloimea suokille jolla oli aivan normaali talvikarva -20 pakkasesta eteenpäin, kun tyyppi oli muuten korvat hörössä vastassa, mutta kun kuuli että loimi on tulossa niin meni korvat niskaan, käänsi hanuria ja koitti vielä äksynä päällä huitoa remmejä kiinnittäessä. :( Ei olisi yhtään selvemmin kaveri voinut ilmaista, että en halua takkia, kiitos. Ja niin se vaan oli puettava kun omistaja käski. Juuri näistä syistä minusta ei olisi täyshoitotallin pitäjäksi tai työntekijäksi. >.<

      Poista
  7. Itsekkin olen naureskellut näille jokavuotisille loimitustappeluille netissä. Osa ei vie hevosia yli -20 asteen pakkasilla edes ulos ja osa seisoo 4 loimeen käärittynä pihalla. Kumpiakin ääripäitä löytyy.

    Meillä oli tänäaamuna -31 mittarissa ja vein hevoset ulos. Hellu sai kyllä takin niskaansa, kun ei kasvata sitten millään kunnollista talvikarvaa vaikka onkin kylmä talli ja ilman lointa. (kai se vanhuus ei tule yksin..) Vinski taas on aika samaa sarjaa Maisan kanssa. Ei muuten palele! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terkut Vinskille! Pitää muistaa myös syödä hyvin, niin tarkenee. ;)

      Ja Hellukin varmasti oikein tyytyväinen takkinsa alla, meillä myös Nestoria loimitettu kylmimpinä päivinä, vaikka ei sekään kyllä tuntunut palelevan. Nyt herra hevoinen viettää varmaan kylmimmät päivät säteilylämmittimen alla toppaloimessa. :D

      Poista
  8. Niinhän se on, että hevonen ei palele vaikka ihminen paleleekin :D Mua myös nauratti tuo keskustelu, kun oma issikka hengaa nakuna pihatossa vailla huolen häivää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei-hevosihmisille ei kannata kehua, miten hevoset tarkenee kovimmillakin pakkasilla nakuina pihalla... Kerroin kerran, miten Maisalla on tapana vetää sikeitä ihan oikosenaan hangella, heti kun aurinko alkaa vähän lämmittää. Ja kun lisäsin, että eikä muuten palele, niin sain vihaisen vastauksen, että mistä tiedät ettei palele! Tietenkään ei siihen hätään ollut näyttää kuvaa tuosta karvanhirmusta, sellaista kuvaa ainakaan, missä oma käsi on kadonnut turkin sekaan. :D

      Poista
  9. Apua nuo Maisan kuvat, ihan mahtavan näköinen poni kun turkki ihan kuurassa! :D Villis turkkeineen ja lumiloimineen tulee kyllä hyvänä kakkosena, onkohan pelkkää talvikarvaa kaikki vai onko pörröistä vauvakarvaa vielä seassa?

    Ja nuo loimituskeskustelut on kyllä ihan oma lukunsa... Eikä oo varmaan yks tai kakskaan kertaa, kun on tullut luettua ihan eläinsuojeluilmoituksiin päätyneitä juttuja, kun läpikotaisin talvikarvassa olevat hepat on aamusta iltaan ulkona ilman vaatteita, koska onhan se nyt ihan selvä heittellejättö! Pistää puhisemaan, kyllä se on alkuperäisrotu usein parhaimmillaan ja aidoimmillaan talvella pihalla, kun lämmikkeenä on oma talviturkki ja edessä tarpeeksi heinää ja vettä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maisa on kyllä ihan... Järjetön karvakasa. :D Varsakarva vaihtui jo syksyllä, mutta varmaanhan tuo villa on vielä vähän erilainen kuin aikuisen hevosen turkki. Vilmalla oli ensimmäisenä talvenaan sellainen hassu pehmeä ja sileä turkki, varmaan varsakarva jäi vielä vaihtamatta, Violalla kun malli on aika karkea. Vilma myös päätti alkaa karvanvaihtoon huhtikuussa, ja kasvatti kesäksi uuden talviturkin... Saapa nähdä, miten pitkälle kesään menee, että tämä turrikka saa turkkinsa kesäkuntoon. :D

      Noista eläinsuojeluilmoituksista saa kuulla aika-ajoin, niin surkeaa. Toki on hyvä, että käyvät paikan päällä tarkistamassa tilanteen, vaikka hevosilla ei hätää olekaan. Paras oli yksi kommentti ei-hevosihmisen suusta, joka oli sitä mieltä, että kuura hevosen karvassa on merkki siitä, että hevosta palelee. Maisa on meikäläisistä tämän perusteella pahin palelemaan. :-D

      Poista
  10. Meinasi silmät pullahtaa ulos päästä, kun eilen pihatolle mennessäni näin ponin palelemassa. En ollut uskoa. No ei muuta kuin takkia niskaan ja lisää heinää, mutta nekään eivät auttaneet. Aloin jo epäilemään vahvasti ponin sairastuneen flunssaan, niin oli epänormaali tilanne. Poni pääsi karsinaan lämmittelemään ja siellä sitten alkoi lämmetä, onneksi. Nyt saa olla yön siellä :). Toivottavasti tämä lenssu jäisi lyhyeksi, ihan ponin kannalta. Ensimmäinen flunssa mikä on koskaan itselleni sattunut hevostelu-urani aikana, toivottavasti ei tulisi lisää. Onneksi poni ei enää palele ja ilmeisesti ihan tyytyväinen ruokapuoleen karsinassa, kerput ja kaikki tarjolla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ponia! Paranemisia sinne, ja hyvä, että on monipuolista evästä tarjolla. :D Ei ole kiva sairastaa muutenkaan, saati sitten kovilla pakkasilla... Täällä on tosin onneksi jo lauhtunut, vaikka nyt tuntuu tuulahtelevan sen verran, että pakkasen purevuus taitaa olla samaa luokkaa kuin kylmimpinä päivinä.

      Poista
  11. Käy kyllä kieltämättä kateeksi noita muhkeaturkkisia jotka eivät tarvitse yhden yhtä toppahaalaria eivätkä tärise lainkaan :D Voi ku omatkin talvivaatteet olisivat noin mukavia ja tehokkaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tännehän oli jäänyt kommentti huomaamatta, kiitos Anonyymille! Turkkihan on ihan älyttömän hyvä tapa säädellä lämmönluovutusta, siinä kalpenee kyllä omat toppakerrokset ja niiden riisuminen ja lisääminen... :D Mielessäni jo naureskelin, kun niin monessa yhteydessä näki pakkasten aikaan lausahduksen "ethän sinä itsekään mene pakkaseen seisomaan", että miltä näyttäisi ihminen samanlaisessa talvivarustuksessa, turkki ja rasvakerros yllään! :D

      Poista
  12. Hih, on se niin vaikeeta. Tottakai paksun karvan kasvattanut putte tarkenee, siinä missä hirvetkin tarkenee metsässä. Meidän tallilla oma hevoseni on yksi harvoja joita ei ole klipattu. Olen ollut tyytyväinen, ettei se ole kasvattanut paksua karvaa kroppaansa, niin pärjätään klippaamatta. Loimitan toki, jottei sen tarvitsekaan kasvattaa sitä karvaa. Karvaa onkin enemmän jaloissa ja kaulassa kuin kyljissä. Hyvä näin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän se näin on! :D Oma tarkeneminen muuten parani aivan huimasti, kun kävi ne kovat pakkaset, nyt tälläinen parinkympin pakkanen on ihan leppoisa talvisää, ja alle sen suorastaan naurettavan lämmin keli. Samaa ne taitaa miettiä hevoset!

      Kuulostaa fiksulta tuo sinun hevosen loimitus ja turkki, kuivatteleminen on paljon helpompaa, kun ei ole aivan järjetön määrä turkkia niskassa. Ja toisaalta ei tarvitse ajella nakuksikaan, ja sopiva loimittaminen on helpompaa. :)

      Maisan turkki on aika tuskallinen kuivata hikiliikunnan jälkeen. Olen parina talvena leikitellyt ajatuksella ponin klippaamisesta, mutta toisaalta se muutaman tunnin loimitus muutamana päivänä viikossa verrattuna jatkuvaan loimitukseen ei sitten taas tunnu niin paljolta! Puolensa ja puolensa - nyt, kun kaikki meidän hevoset ovat lähinnä olohevosina, on paksusta turkista pelkästään hyötyä. Toki kevättä ei odota innolla kukaan, jolla näitä mammutinsukulaisia on, karvanlähtö on jo alkanut. :D

      Poista
  13. Meillä oli lämppäri useamman vuoden tallilla, jossa käytännössä loimitettiin aina. Tähän vaikutti varmasti myös se, että kyseessä oli lämmitetty talli. Viime keväänä hevonen muutti nykyiselle tallilleen, jossa on pyritti mahdollisimman vähän loimittelemaan. Vaikka Ukko oli pitkälle syksyyn yötä-päivää ulkona, sen talvikarva ei ole kasvanut niin hyväksi kuin joitakin vuosia sitten. Kyllä se onneksi melkein kahteenkymppiin asti pärjää ilman, jos on poutasää. Täällä oli välillä -37 pakkasta niin sillon konit ei käynyt kuin pari tuntia ulkona. :)

    VastaaPoista