perjantai 4. joulukuuta 2015

Kesämuistoja, osa V

1.7.2015

Mihin aikaan vuodesta sopisikaan paremmin kasa kesäkuvia, kuin vuoden pimeimpään? Toki joulukuussa ei odoteta niinkään tulevaa kesää, tai ehditäkään kaiken sen joulukiireen keskellä muistelemaan mennyttäkään kesää, vaan odotetaan jo innosta hihkuen tulevaa joulua! Tai kuka mitenkin. Hevoskuvauksen harrastajana odottaa lähinnä valoisampaa aikaa, kevättalven auringonpaistetta ja kimmeltäviä hankia, samalla kun kaiholla katselee näitä värikkäitä kesäkuvia. Mukava näitä kuvia on kyllä käydä läpi tähänkin aikaan vuodesta, muistellen niitä päiviä, kun oli harvinaisen helppoa onnistua hevoskuvauksessa.

Tässä kesäkuvapostauksessa on taas kasa ennen julkaisemattomia kuvia, tällä kertaa Violan kolmannelta viikolta. Viisi kuukautta sitten nautittiin heinäkuun alun upeista kesäpäivistä, ja näitä kuvia katsellessa voisi taas melkein tuntea kesän tuoksun, auringonpaisteen iholla... Ja ne ötökät, joiden olemassaolo on niin ihanan helppoa unohtaa aina talvisin.

Katso myös aikaisemmat kesäkuvapostaukset: 
Kesämuistoja ajalta 15.-20.6.2015, osa II, 22.-24.6.2015 ja osa III ajalta 25.-27.6.2015.
Neljännessä osassa oli erityisen aurinkoisia kuvia kesäkuun viimeiseltä päivältä.

Tämä kuva olisi sopinut Kuin kaksi... Vienaa? -postaukseenkin! 1.7.2015

Pikkuhirvi pitkine korvineen. 1.7.2015 Lisää kuvia heinäkuisessa No kun Villitti -postauksessa!

Pelkkää jalkaa silloin, pelkkää pörröistä turkkia nyt... 1.7.2015

Vaan vauhtia on samaan tapaan edelleen! 1.7.2015

1.7.2015

Pajut on Villiksen suosikkeja edelleen, vaikka alkukesästä ne olivatkin makeampia uusine lehtineen. 1.7.2015

Eikä sitä silloin käsittänytkään, miten vauhdikkaasti ne pikkuvarsa-ajat onkaan jo ohi! 1.7.2015

Hyvin harvinainen kuva Violasta siihen aikaan, kun eteneminen tapahtui lähinnä häntä suorana täysiä laukaten! 1.7.2015

Vähän tähän tapaan, pupujussina! 1.7.2015

Tai formulana, tulipunainen tukka tuulessa liehuen! 2.7.2015

Heinäkuun alun kuulumisia Viola sitä, Viola tätä... -postauksessa! 2.7.2015

Ja täydestä vauhdista äkkipysähdykseen... 2.7.2015

Ja uuteen vauhtiin! 2.7.2015

Kahden viikon ja kolmen päivän ikäinen Viola 2.7.2015

Kameralle poseeraaminen ei kiinnostanut kesälläkään. 2.7.2015

Lisäksi ympärillä oli ne ötökätkin kiusana! 2.7.2015

Näitä kuvia ei kai voi olla koskaan liikaa, tällaisia, mitkä joulukuussakin muistuttavat, ettei kesä ole pelkästään ihana! 3.7.2015

Tasan viisi kuukautta sitten, 4.7.2015.

Pitkät jalat ja lyhyt runko. Nyt sama toisin päin, lyhyet jalat ja pitkä runko! 4.7.2015

Korvat hörössä kohti uusia seikkailuja, yleensä vielä täyttä vauhtia! 4.7.2015

4.7.2015

Ja yhtä vauhdilla takaisin! 4.7.2015

Tällainen huonoon aikaan otettu kuvakin voi olla hauska myöhemmin, mahdottoman pitkät koivet! 4.7.2015

Ja entäs tämä sitten, löytyihän sieltä vauhdin lisäksi jotain muutakin tuttua! 4.7.2015

12 kommenttia:

  1. Täytyy kyllä taas myöntää että sulla on aivan ihana blogi ja niin ihanat hepat! Sinun blogiasi lukiessa ja vaikka vain kuvien katselusta tulee vain aina niin mahottoman hyvä mieli! Kiitos että jaat nämä ihanat asiat kanssamme! :) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän hammasta purren julkaisin taas yhden kesäisen varsakuvapostauksen ajatuksella, että ihan vaan itselleni, mutta varsin mukavaa, jos joku muukin näitä jaksaa katsella ja vielä saa hyvän mielen siitä hommasta! Suuret kiitokset Sofia ihanasta kommentistasi! :)

      Poista
    2. Kesää muistelee itse kukin päivästä toiseen vesisateessa ja jäätävässä tuulessa kulkiessa. Sofia sai hyvin tiivistettyä myös minun ajatukseni. Ihania kuvia, joita katsellen on mukava muistella viime kesää - joka tosin sekin oli aika sateista aikaa, mutta aika on jo ehtinyt kultaamaan muistoja.. :D

      Poista
    3. Kiitos Susanna! Jossain vaiheessa muistot viime kesästä todellakin saivat kultakuorrutuksen, miten oli niin ihanan lämmintä, aurinkoista ja sopiva tuulenvire piti ötökät loitolla... ;) Tämän postauksen kuvista ainoastaan yksi on otettu 3. heinäkuuta, se oli sellainen oikein lämmin päivä, ilma seisoi ja ötököitä oli niin hirvittävän paljon, että Viena ilmoitti heti, ettei laitumella voi olla, hetkeäkään. Jännä nähdä sitten, kasvaako Violasta yhtä herkkis, Vilma puolestaan ei ole koskaan menettänyt hermojaan jonkun niin mitättömän asian takia kuin ötökät. :D

      Poista
  2. Ihania kuvia! Tuo otus sulattaa sydämmen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Viola on kyllä niin ihana, ei siitä pääse mihinkään. :D Tosin saattaa olla, että se oli aavistuksen vielä nykyistä pörröeläintä suloisempi tuollaisena syliin sopivana!

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos! :) Tähän aikaan vuodesta on vaikea saada aikaan onnistuneita otoksia edes yhteen kuvapostaukseen, tuntuu siis hivenen hassulta, että kesältä on näinkin kivoja kuvia täysin unohdettuina kansiokaupalla. :D

      Poista
  4. Jotenkin tuntuu nyt ihan epätodelliselta, että tämä on se sama Viola joka nyt on jo kovin iso tyttö. Viimeisessä kuvassa vaan jotenkin se todellisuus hyppäsi silmille, kun päämerkki on tismalleen sama. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi, viimeisen kuvan ilmekin on niin sama, Mökötti. :D Onneksi onkin isot kuvaläjät tallessa kesältä, muistaisikokaan muuten, miten pikkuinen koipeliini tuo oli!

      Poista
  5. Ihania kuvia! Voiko tuon varsan vuokrata siivoamaan kaikki pajut meidän pellosta? Pellot alkaa jo pahasti pajuttua, ja hevosenryökäleet kiertävät nuo tuhokasvit kaukaa. Hassua, että Violalle näyttää paju maistuvan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli tänään mieleen, että unohtui vastata tähän kommenttiin! Meillä pajut ovat kovassa käytössä, tähän aikaan vuodesta kuorivat ja syövät oksat ja kesällä lehtien syömisen lisäksi putsaavat mahanalusen ötököistä pajukossa. :D Käteviä risuja! Varsinkin näin syystalvella ja keväisin paju on suuressa huudossa ja kaikki tarhaan raahatut rangat kuoritaan tarkoin. Laitetaanko yksi pajusilppuri heti sinne päin tulemaan? :D Kiitos kommentistasi!

      Poista