lauantai 26. joulukuuta 2015

Joulunajan kuulumiset

23.12.2015

Aatonaattona nautiskeltiin pirtsakasta pakkassäästä, eikä aattonakaan huono keli ollut, vähän sumuinen ja vähitellen lauhempi, mutta ihan talvisen oloinen sää kuitenkin. Eilen sitten saatiin annos joulumieltä vesisateen muodossa, sade alkoi aamutuimaan ja jatkui koko päivän, vaihtuen illaksi räntään. Yhden päivän annos kunnon jäätikkökeliä ja vesisadetta tuntui ihan riittävältä, onneksi sentään sateli parin sentin uuden lumen jään päälle, ennen kuin sää vaihtui taas astetta talvisempaan. Harvemmin, tai oikeastaan hyvin harvoin tulee hevosia loimitettua, mutta eilen oli kyllä sellainen sää, että kaikki kolme suomenhevosta saivat takit niskaansa. Maisakin olisi saanut, jos sen pieni poniloimi ei olisi ollut Villitillä lainassa. Hyvinkin pieni, Vilman vanha 125-kokoinen sadeloimi oli sovitettaessa vielä niin suuri, että helmat roikkuivat polvissa, kun taas Maisan 105 patalappu jätti kankut paljaiksi. Vielä on luotettu siihen, että talvi ehtii tulla ennen kuin Maisan sadetakki jää aivan toivottoman pieneksi Violalle, mutta saapa nähdä.

Villiksen mielestä loimiin pukeutuminen on vähän tympeää hommaa, mutta kavereiden ja oman loimen repiminen mukavaa senkin edestä! Molemmat Maisan loimen kaulakappaleen kiinnitystarroista on revitty juurineen irti, eikä tuholaisen hampailta ole välttyneet Vienan ja Vilmankaan loimet. Oli silti mukava kuoria märkien loimien alta kuivia hevosia yöksi, varsinkin kun aamulla oli jo pakkasta! Vaikka pihattolaisten paksu turkki kestääkin vettä pidemmänkin sateen ajan läpi kastumatta, ei se päältä jäätynyt turkki suojaakaan enää pakkaselta, jos sää vaihtuu nopeasti vesisateen jälkeen pakkasen puolelle.

23.12.2015

23.12.2015

Hevosten joulu on samaa sarjaa kuin omistajiensa, päivä muiden joukossa, vaikka joulufiilistä kohotettiinkin mehukkailla punakylkisillä omenoilla, ja taisi vielä iltarehujenkin seasta löytyä tavallista enemmän porkkanoita. Perinteisiin tonttukuviin porukan nuorimman sijaan lähti tänä jouluna porukan pienin. Villis kyllä sovitteli tonttulakkia, mutta oli sen verran kauhusta kankeana valkoisen tupsun roikkuessa silmän vieressä, että kuvaushommat suoritettiin ilman tonttukuteita. Selvästi tulevaksi jouluksi pitää harjoitella lakin pitämistä! Maisa aikoinaan poseerasi jo puolivuotiaana tottunein tontunelkein lakki päässään, eikä Vilmakaan välittänyt tupsusta tuon taivaallista. Villis on kyllä vähän herkempi tapaus, hyvälläkin tavalla, kuin Vilma saman ikäisenä.

23.12.2015

23.12.2015

Aatonaaton kirmailujen jälkeen Villis oli yltä päältä kuurassa, ja poseerasi kiltisti kameralle puolivuotiskuvaansa varten. Joitakin päiviä sitten mittailtiin Violan korkeutta hyvin hatarin menetelmin tarhassa, ja kohtalaisen epäluotettava mittaustulos väitti, että Viola olisi säkäkorkeudeltaan n. 135 cm ja lautasilta 140 cm. Vilma oli saman ikäisenä "himpun alta 130 cm", jolloin mittaustulos voisi jopa kohtalaisen osuva ollakin, onhan Viola suuremman tuntuinen ja näköinen kuin Vilma puolivuotiaana. Ja juuri ja juuri hevoskokoisen Vilman vieressä seisoessaan Viola ei enää näytä hirmuisesti pienemmältä, eli lautaskorkeus voisi aivan hyvin olla jo lähellä sitä mitattua 140 cm:ä!

Puolivuotias Villitti, 23.12.2015.

Puolivuotias Vilma! 21.12.2011

Molemmissa yllä olevissa kuvissa varsat poseeraavat lainariimuissa, Violan kanssa Maisalta lainattu joululahjariimu pitkine köysineen on osoittautunut oikein päteväksi. On vähän pelivaraa, jos Villis heittäytyy kenguruksi ja toisaalta riimu on varsallekin sitä pehmoista teddyriimua selkeämpi. Viola on oppinut hyvin väistämään paineesta, tänään sitä kokeiltiinkin erikoisessa tilanteessa, kun varsa keksi ängetä sähköttömän aitanauhaveräjän läpi juuri sillä samaisella hetkellä, kun olin menossa lankojen välistä heiniä antamaan. Vilma aikoinaan samaa tehdessään meni kyllä läpi asti langat paukkuen, mutta Viola viisaana tyttönä pysähtyi kesken karkausyrityksen, kun lanka ryntäiden kohdalla kiristyi. Siitä sitten kopattiin varsan kainaloon, nosteltiin aitanauhat niskan takaa ja tuupattiin hölmistynyt ipana takaisin tarhan puolelle. Ja laitettiin sähköt päälle.

Vilma on opettanut Violalle, että aitalankoja on ihan okei ottaa suuhun ja nyppiä, kun odottelee ruokia. Siinä ne sitten seisovat vierekkäin veräjällä, läsipäät, ja nykivät vuoron perään aitalankoja. Meillä sähköt kiertää niin, että yhdestä langasta ei sähköiskua saa, vaan pitää osua sekä sähkö-, että maalankaan tällin saadakseen. Kerran Villis repi aitanauhoja veräjällä niin, että portin toisessa päässä se Violan suussa ollut maalanka osui sähkölankaan. Viena tietenkin järkyttyi syvästi siitä napseesta ja kipinöinnistä, Villis jatkoi touhujaan välittämättä siitä, että emä häipyi paikalta puhisten ja töristen.

Villiksellä olleen ihanan pinkin lainariimun ylpeä omistaja, ponineiti Kuurahirmu. 23.12.2015

Hoitotäti Hörökorva. Vilma on ehdollistunut hirmuisen hyvin kameralle hymyilemiseen, siitä saa nameja!

Ikijäässä olevat sormet, pakkaskeli ja kamera eivät ole ollut mikään järin toimiva yhdistelmä ikinä. Ohuet nahkahanskat ovat olleet kohtalaisen hyvät kameran käytön kannalta, sormet silti umpijäässä ja oikeiden näppäinten löytyminen pienoisen taistelun takana. Aatonaaton pakkassäässä kuvaushanskoina oli ohuet merinovillaiset sormikkaat ja taskussa kaiken varalle paksut nahkarukkaset. Jäätyihän ne sormet, ja Vienan narua pitelevään käteen pitikin laittaa kunnon kintas, harmi ettei kuvaaminen rukkasten kanssa oikein onnistu.

Villasormikkaiden kanssa sormet pysyivät kuitenkin ehkä vähän paremmin lämpiminä kuin nahkahanskojen, ja kameran käyttö oli hitusen helpompaa. Viena yllätti ei-toivotulla tavalla ja kiskaisi narusta kriittisellä hetkellä niin, että narun päässä roikkunut omistaja lensi hankeen kameroineen. Epäonneksi siinä kuviossa oli mukana myös Viola, joka säikähti kohti syöksyvää ihmistyyppiä ja ampaisi karkuun pukkeja nakellen. Onneksi pukit eivät osuneet, akka laskeutui hankeen pehmeästi mahalleen ja kamera pysyi riittävän korkealla lumikinosten yläpuolella. Ei naurattanut. Vienakin oli sitä mieltä, ettei kömpelön akan hangessa kierimisestä ole syyttäminen kuin akkaa itseään.

Jos Vienan mielipide kamerahommien tärkeydestä ei jäänyt epäselväksi, oli Violallakin tänään omanlaisensa mielipide, kun ensimmäistä kertaa kokeiltiin telezoomia uuden kameran nokalle. Siinä kaikessa rauhassa tarhassa poseerannutta Vilmaa zoomaillessa Villis hiippaili viereen, nappasi kameran hihnan hampaisiinsa ja nykäisi siitä niin tarmokkaasti, että käsissä ollut kamera kolahti salamakengän terävä reuna edellä ylähuuleen. Melkoisia kuvausapulaisia...

Viena n. 150 cm ja Villis... Ehkä sen 140 cm lautaskorkeudeltaan?

Tämä tyyppi ei ole ihan vielä hoksannut kameralle hymyilyn tärkeyttä...

26.12.2015
Vilmalta poseeraus on sen sijaan sujunut aina! 26.12.2011


Kaunis auringonvalo jäi ikuistamatta, kun aurinko ehti piiloutua puiden taakse. Yhdessä hetkessä aurinkoinen sää vaihtui lumimyräkäksi. Hevosista huomaa kyllä aina hyvin, milloin sää on muuttumassa, kiristyvässä pakkassäässä heinän menekki kasvaa huimasti verrattuna eilisen vesisadepäivän heinämääriin. Nälkähän siinä sitten oli jo kaikilla! Harjoitukset uuden kameran kanssa siis jatkuvat, ja mikäs se on kuvatessa, nyt kun päiväkin vain pitenee pitenemistään! Pirteää pakkassäätä on luvassa
ensi vuoden puolelle asti, ehkä se alkaa viimein talveksi muuttua!

Ylempien kuvien laskevan auringonvalosta lumisateeksi. Pakkaslumi ei tämän(kään) turkin päälle sula.

10 kommenttia:

  1. Täällä jälleen kateellisena katselen teidän ihania talvisia maisemia! No, kyllä nämä aurinkoiset pakkaspäivät ilman luntakin on ihan mukavia, mutta kun tuo pimeys... Toivottavasti nyt ilmojen vähän kylmettyä saataisiin talvi tänne meillekin.

    Hassua muuten, bloggerissa sinun postauksesi näkyy noin 2,5 tuntia myöhemmin kuin jalustin.netissä.

    On pitänyt aikaisemminkin kysyä, että muokkaatko kuviasi jotenkin ennen julkaisemista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokohan sinne sateli luntakin? :D Säät on kuin keväällä konsanaan, ensin sataa vettä, sitten tulee räntää, seuraavana päivänä pakkasta ja nyt mittarissa jo -17 astetta! Täälläkin melkein paistoi aurinko tänään, pikkuisen pilvien välistä kurkisteli ihan matalalta, mutta sai kai siitäkin vähän aurinkoenergiaa omiin akkuihin. :D

      Blogger jostain kummallisesta syystä näyttää postaukset todella paljon julkaisun jälkeen! Jos näyttää, joskus se tekee sitäkin, että jonkun blogin postauksia ei näy ollenkaan. Jalustin.net on kyllä siitä mitä parhain, että sieltä näkee kerralla seuraamiensa blogien uudet postaukset ja paljon varmemmin kuin Bloggerin etusivulla!

      Kaikki blogissa näkyvät kuvat käyvät läpi joitakin perus jälkikäsittelyjuttuja, kesäisin lähinnä vain rajausta muutellen ja joskus jotain häiritseviä juttuja taustalta tai hevosen edestä poistaen (esimerkkinä vaikka aitalankoja tai metsässä jotain risuja). Näin pimeään aikaan kuvien valkotasapainoa tulee säädettyä jälkikäteen, lähinnä tarkoittaen sitä, että alkuperäiset kuvat ovat aika sinisiä. Ja pimeitäkin. Kuvaan pelkästään RAW-kuvia, eli kuvia voi jälkikäsitellä lähes rajattomasti. Vielä kun oppisi sitä tekemään. :D

      Poista
  2. Ompas Villis tuossa kuvassa aikuisen näköinen, niin sopusuhtainen! Vilma taas samassa iässä vähän keskeneräinen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vilmasta ei taida valmista tullakaan... :D Se on ollut kyllä koko kasvun ajan aika palapelin näköinen, mutta oikein sopusuhtaista siitä hevosesta ei tule ikinä. Villis on kyllä äkkiseltään paremman näköinen, ja voi olla, että näyttää kasvun ajan vähän kivemmalta, tai sitten se odottaa syksyn varsanäyttelyä ja on sitten niihin aikoihin pahimmillaan kasvussa. :D Varmaanhan siitä tulee emänsä mallinen, pitkä runkoinen ja matalajalkainen, lyhytkaulainen pötkylä, mutta onhan sitten maailman paras pötkylä! :-D

      Poista
  3. Aivan liian ihania kuvia! Onnea pikku puolivuotiaalle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ponifani! :) Hurjan nopeasti meni ensimmäiset puoli vuotta Villiksen vauhdissa, turhankin nopeasti. On jotenkin niin hassua, että se pikkuruinen koipeliini on jo aika iso jössikkä. :D

      Poista
  4. Jestas miten iso Villis on! Kuinkahan iso neidosta meinaakaan kasvaa :D Kunnon jättiläismammutti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Se varmaan jää silti aika pieneksi, mutta nyt ainakin näyttää, että tulisi siitä emänsä korkuinen sentään! Vertailin juuri Vilman kuviin, ja tammikuussa otetussa kuvassa Vilma oli paljon pikkuruisempi kuin Viola nyt. Mutta se onkin kasvanut kauan ja hartaasti! Aika hillitön mörssäri se kyllä näyttää olevan. :D

      Poista
  5. On hienoja kuvia! Ja Viola sen kun vaan nätistyy :>

    http://vellajakumppanit.blogspot.fi/

    VastaaPoista