maanantai 7. syyskuuta 2015

Syyspäiviä ja ratsastusretkellä


Syksy on oikeasti saapunut. Koivut kellastuvat vauhdilla ja tuulenpuuskat lennättävät niitä keltaisia lehtiä ympäriinsä. Ja sitten kun sataa, sitä vettä tuleekin ihan taivaan täydeltä, eikä lammikot enää katoakaan kovin vauhdilla - tosin myönnetään, että tänä vuonna vettä taisi tulla enemmän kesällä kuin nyt alkusyksystä, pihakin mahtoi olla ihan yhtä lammikkoa vielä kesäkuussa.

Tänään tulikin taas täysiä viikkoja Violan syntymästä, nyt jo 12, ja ensi viikolla Viola täyttää jo kolme kuukautta! Palataan kuitenkin kuvien kanssa vielä viime viikkoon, perjantaina saatiin nauttia upeasta auringonpaisteestakin. Syksyä kauneimmillaan!

Samiksina taas, 4.9.2015.

Punaistakin punaisempana aamuauringossa!

Villitti mietti, mihin katosivat ne pehmeälehtiset pajut, kun tilalla on vain kellertäviä ja kuivahtaneita lehtiä...

Koivuissa sen sijaan alkaa paikoin lehdet käymään jo kovin vähiin!

Löytyy sieltä kuitenkin vielä syötävääkin. Ja suojavärikin on kohdallaan, ainakin näin syksyisin!

Pakollisista villityksistä ei tällä kertaa kovin montaa kuvaa saatu, kun ipana sinkoili ihan hirvittävää vauhtia!

Ensimmäinen kesä Violan kanssa oli ihana, mutta hirvittävän lyhyt! Jossain vaiheessa varsastakin ehti venyä tällainen.

Kyllähän se syksykin on kivaa, silloin kun aurinko paistaa, ja sopivasti tuulahtelee, ei ole edes ötököitä kimpussa! Ihan kokonaan ei niistäkään ole vielä eroon päästy, varsinkin iltaisin ja aamuisin polttiaisia ja mäkäräisiä on hevosten kiusana ihan kiitettävästi. Vielä kun alkaa enemmänkin pudottaa vettä taivaalta, niin saakin alkaa jo talven odotteluun...

Viola ja Viena ovat viettäneet ensimmäisiä öitään pihatossa, ja nyt sadepäivinä Viena varsinkin viettäisikin mielellään kaiken aikansa katon alla. Laitumella Viena ei viihdy enää oikeastaan ollenkaan, mutta pihanurmella on vielä riittänyt siivottavaa, ja eilen kolmikko oikoi koipiaan ruohikolla, vesisateesta huolimatta.



Violan kannalta olisi tietenkin kiva, että emä viihtyisi tarhankin puolella vähän huonommillakin säillä, ipanasta nimittäin huomasi hirmu hyvin, että alkoi olla turhankin paljon ylimääräistä energiaa kaiken sen sisällä kököttämisen jälkeen. Tänään päästiinkin toteuttamaan ihan ensimmäinen ratsastusretki metsään, Vienan kauhuksi ja Violan suureksi riemuksi! Tällä kertaa kamera roikkui kuskin kaulassa, pidetään peukkuja, että joskus saadaan mukaan joko kuvaaja, tai lainakuski!

Seuraa johtajaa. Ehkä Violasta tuleekin rohkeampi maastomopokin kuin emänsä on!

Ja on sillä tytöllä ravikin!

Tämä askellaji on kuitenkin tutumpi kuvissakin, ja näinhän ne kuluu nopeammin, ylimääräiset energiat!

Välillä ehtii jo sitten vähän syödäkin.

Juomataukoja unohtamatta!

Siitä onkin jo roimasti aikaa, kun Vienan selässä on kukaan istuskellut. Tutun tuntuinen tohottaja se oli edelleen, hirmuisella kiireellä viipottamassa mieluiten kohti kotia. Metsän Viena taitaa laskea vielä kotikulmiksi, ja jarrujen kanssa ei ole ongelmaa, vaikka tänäänkin käytössä oli sidepull-suitset. Mitenkään mieluisaa hommaa metsässä pyöriminen ei Vienalle tuntunut olevan, vaikka pihasta tamma lähtikin reippaasti lenkille, ja takaisin kotipihassa tamma olikin kovasti itseensä tyytyväinen, niin kuin aina lenkin jälkeen. Viola puolestaan nautti metsälenkistä täysillä, eikä se ollut kyllä ollenkaan hullumpaa kuskinkaan mielestä!

Viola ei oikeastaan kiinnittänyt minkäänlaista huomiota siihen, että ihminen olikin nyt emän selässä. Ainoastaan metsäretken loppuvaiheilla Villitti meinasi loikata selkään seuraksi, ja pari kertaa ohimennen käytiin nakkaamassa reippaat pukit emän kylkeen, muuten Viola touhusi metsässä ihan omia kuvioitaan.

Emä sai ruokatauon niityllä, kun metsässä ei malttanut pysähdellä ylimääräisiä. Villitti ehti sillä aikaa poseeratakin!

12 viikon ikäinen ipana! Vielä on varsakarvaa kyljissä ja lautasten päällä.

Juuri oikean värinen hevonen tähän syysmaisemaan!

Toisella kierroksella Violankin meno oli jo vähän hillitympää, hauskinta olikin jäädä vähän kauemmaksi emästä ja juosta kiinni!

Tätä tullaan sitten tekemään enemmänkin syksyn aikana, kun kelit on huonot ja Viola joutuu nyhjöttämään emänsä kyljessä sisätiloissa. Viime päivinä puuttuvan tätikuljettimen korvaajaksi on valikoitunut Vilma, joka tuntuu muka selästä niin paljon pienemmältä kuin Viena, vaikka korkeutta tammoilla on saman verran, eikä Vilma ole enää mikään kapeakaan. Kotoisalta tuntui siis kyyti tämän touhottajatamman selässä, ja tasaisempaakin se oli kuin nuoremman ja matalajalkaisemman version kyydissä koettu! Sitä paitsi ollaan askeleen lähempänä sitä tavoitetta, kun Vilman ostamisen jälkeen joku oli kovasti sitä mieltä, että seuraava meille varsana tuleva hevonen on sitten sellaisen emän alta, jonka kanssa on tehtykin jotakin. Ajolenkille ei kyllä emän kanssa lähdetä, asenteen siihen hommaan Viola saa opetella rauhassa sitten myöhemmin, ilman huonoa esimerkkiä näyttävää emäänsä!

Vienan mielestä hauskinta oli se, kun lopulta sai luvan kanssa lähteä kotiinpäin. Tästä kuvakulmasta Viola näyttää suurelta!

Tällaista maisemaa sitä katselee näiden korvien välistä ihan mielellään!

14 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos Iida! Tuntuu vaan, ettei muista kirjoittaa puoliakaan, mitä aluksi oli tarkoitus, kun yrittää tiivistää useamman päivän jutut samaan postaukseen. :D

      Poista
  2. Miten voi kaksi hevosta olla noin saman värisiä kuin mitä Viola ja Viena on... Maastoutuu varmaan hyvin mamman turkkiin talvella..(jos malttaisi maastoustua.. Oon saanu vähän sellasen kuvan, ettei mamin vieressä möllöttely oon Violan lempipuuhia..)

    Niin ja tosi ihana postaus

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hilma! :) Jonkun kerran on saanut naureskella Violaa, kun se on nyt kunnolla kotiutunut laumaan, ja ruoka-aikaan Vienan kanssa samalla heinäkasalla onkin Vilma, kun ipana haluaa syödä jo ihan omalta kasalta. Ponin kasalle ei tosin ole - vielä - asiaa! :D

      Poista
  3. Ihania kuvia ja ois kiva nähä tämmösiä "retkeily" postauksia lisääkin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elina! Pitää koittaa roikottaa kameraa matkassa jatkossakin, kun Violan kanssa jotain touhutaan. :) Toivottavasti isäntä joutaa joku päivä ottamaan pari kuvaa, olisi hauska saada kunnollinen rakennekuvakin kolmen kuukauden ikäisestä Violasta!

      Poista
  4. Mahtava postaus!
    Voi että Viola on kasvanut! Kohtahan se on jo iso hevonen!
    Muuten, paljonko sä ratsastat, ja kellä yleensä ratsastat jos ratsastat :D? Ois muute kiva jos tekisit joskus jonkun kysymyspostauksen :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Viola on kyllä jo olevinaan niin iso tyttö. :)
      Oikeastaan en ratsasta, en ole moneen vuoteen enää harrastanut ratsastusta, vaikka jonkun kerran tuleekin satulan (tai selän) päällä istuskeltuakin. Jotain maastoratsastelua ja köpöttelyä on kyllä tullut tehtyä, lähinnä Nestorin kanssa, ja nyt kun Nestori on muissa maisemissa, niin on aloitettu köpöttelylenkkeily Vilman kanssa. Vienan aktiivikäyttö lopetettiin jo vuosia sitten, jalat eivät kestä kaahotusta ja pää ei kestä kävelyä, mutta pihapiirissä ja metsässä maittaa käyntikin, joskus. Enemmän sitä tuli Nestorillakin käytyä ajamassa. :) Katsotaan pitääkö joskus alakaa pesunkestäväksi ratsastajaksi taas, että mille tielle tuon Violan kanssa lähdetään tai päästään!

      Viola-aiheisen kysymyspostauksen voisi melkein tehdäkin!

      Poista
  5. Ihanat maisemat! Missä osassa Suomea? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eteläisessä Lapissa. :) Maisemat on kyllä kauniit ja aina jaksaa ihastuttaa, itse olen kotoisin Etelä-Suomesta, eikä syksy siellä kuulunut kyllä omiin suosikkeihin, mitä vuodenaikoihin tulee... Johtui ehkä vähän hirvikärpäsistäkin kyllä. ;)

      Poista
  6. Ootko Lapista?😱 ajattelin et oot jostain etelästä ku kaikki hyvät on siellä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Maisuli voisi olla samaa mieltä siitä, että kaikki hyvät on etelästä... ;) Viena ja Vilma ovat muuten kotoisin Pohjois-Pohjanmaan puolelta, Villitti on ainoa pesunkestävä (etelä-)lappilainen meikäläisistä. :D

      Poista
  7. Oih, mikä ulkoasu blogissasi on. ♥
    Tekstejäsi on ihana lukea sekä hyvälaatuiset kuvat ovat iso plussa, jään seurailemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suuret kiitokset kivasta palautteesta Milla! :)

      Poista