keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Täältä tullaan, Suuri Maailma!

Pieni pörrötukka kahden päivän iässä!
Niin se vain viimein lakkasi taukoamaton sadekin, ja päästiin aitaa pystyttämään. Viena tiesikin heti, mistä on kyse, ja hoputti vähän väliä, että eikö ala olla jo valmista! Pihattoelämään tottuneelle hevoselle karsinassa pienen riiviöotuksen kanssa vietetyt vuorokaudet alkoi olla jo vähän liikaa, hinku liikkeelle ja ruohostamaan oli kova. Ja vasta se oli kova hinku liikkumaan pienellä Violalla, ensimmäistä kertaa ilman seiniä ympärillä!

Olikin hiukan tohinaa pihassa sen jälkeen, kun Viena ja Viola pääsivät ulkoilemaan. Nestori varsinkin oli kovin järkyttynyt ja tohkeissaan pienestä tulokkaasta, ja juoksi pihattoaidan portilta toiselle varsaa katselemaan. Maisa myös kovasti hörisikin pikkuiselle, ja katseli paksun otsatukkansa alta huuli pyöreänä, että onpa pieni hevonen! Muut hevoset rauhoittuivat lopulta heinille ja Vienakin sai vähän huokaista, Viola sai vähän lisää liikkumavaraa. Ensimmäinen sadekuurokin pyyhkäisi yli siinä vaiheessa, kun Viola oli juuri päässyt ulos. Varsa räpsytteli silmiään ja ravisteli päätään, yök, mitä se tämä sitten on?

Askel kevyt on, ja mieli huoleton!

























Viola on todella rohkea pikkukaveri, ihmiset on jo havaittu mukaviksi tyypeiksi, joilta saa rapsutuksia, ja varsa hiippaili pihallakin luokse rapsuteltavaksi. Vienakin on nyt ihan rento, vaikka ihmiset vieressä varsaa paijailevatkin, eilen pidettiin pitkä rapsutteluhetki karsinassakin. Tosin oli paras siirtyä karsinan ulkopuolelle siinä vaiheessa, kun Viola keräsi hiukan ylimääräisiä kierroksia ja siellä alkoi olla pieniä jalkoja ilmassa sen verran, että ahtaalta tuntui. Viola myös livahteli helposti seinän ja ihmisen välistä, ja siitä Viena vielä vähän huolestui. Rapsutteluhetken päätteeksi Viena sai väkirehunsa, mutta niidenkin syömiseen toi omat haasteensa Viola, jolla oli milloin mikäkin jalka lattialla olleessa rehukipossa.

<3


Viena on niin ihanan huolehtivainen äiti, näitä katselee hymyssä suin!

Riehumishetken lopuksi oli mukava täyttää maha maitobaarista, ja alkaa sitten päivänokosille mutsin heiniin. Viena piti huolen, että Viola muisti välillä myös syödä, ja ajoittain herätteli varsan välipalalle.


Muutaman tunnin ulkoilun jälkeen meno alkoi olla vähän rauhallisempaa. Viola ehti joka paikkaan, aitanauhojakin käytiin vallan maistelemassa, mikä tietenkin huolestutti Vienaa. Piha-aitaus kävi tutuksi ja välillä jouti rapsuttelemaan palvelusväenkin kanssa. Viola on kova neiti rapsuttelemaan takaisin, ja vaikka se onkin tietenkin kiellettyä touhua, ehti varsa nipistää omistajaa mahasta ikenineen, kun ryntäistä rapsuttelu oli niin maan mukavaa.

Viola-neiti, pelkkää jalkaa ja pörröistä tukkaa! Tässä kuvassa näkyy vasemman takajalan sukkakin.

Mutsi otti tollasen hoitavan mutanaamion heti ulos päästyään.

Onneksi Viola sentään tietää, miten kameralla kuuluu poseerata, ryhdikkäänä ja niin kauniina!
























Ja kaiken poseeraamisen ja uuden maailman maistelun jälkeen on taas hyvä käydä köllöttelemään.

Ja mutsi silittää päätä, nuku vain, äiti vahtii.

Zzzzzz.....

Ensimmäinen päivä ulkona oli jännittävä ja niin kiva! Vaan oli kiva palata tuttuun karsinaankin, pehmoiselle pedille köllöttelemään. Maisa hirnahti vielä perään, että mihin se pikkutyyppi oikein hävisi, ja Viena oli väkirehujaan vailla. Nyt onkin lupaillut paljon lähes sateettomia päiviä, luvassa on siis lisää ällösöpöä varsakuvamateriaalia kyllästymiseen asti!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti